Yhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
   Yhdistyksen nimi on Suomen iyengarjoogayhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys käyttää epävirallista englanninkielistä käännöstä Iyengar Yoga Association of Finland.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
   Yhdistys on aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Yogacharya B.K.S. Iyengarin esittämä jälkeläinen. Yhdistys on yhteydessä Ramamani Iyengar Memorial Yoga Instituteen (RIMYI) Intian Punessa. Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton sekä riippumaton valtion ja kuntien toimijoista.Yhdistyksen tarkoituksena on levittää B.K.S. Iyengarin oppeja ja ylläpitää hänen asettamiaan opetusstandardeja RIMYI:n säännöstön mukaisesti.Yhdistys edistää ja kehittää iyengarjoogan ja siihen liittyvien harjoitusten, terapian, anatomian ja joogafilosofian tietämystä sekä edesauttaa iyengarjoogan leviämistä Suomessa. Yhdistys kehittää ja sääntelee mentorointiin pohjaavaa opettajakoulutusta sekä ylläpitää rekisteriä iyengarjoogan toimijoista (sertifioiduista opettajista, mentoreista, mentoroitavista ja yhdistyksen muista jäsenistä). Yhdistyksen tarkoituksena on olla yhdistävä linkki sertifioitujen opettajien, tulevien opettajien ja muiden jäsenten kanssa. Lisäksi yhdistys on yhteydessä muihin iyengarjoogayhdistyksiin eri puolilla maailmaa.

3. Tarkoituksen toteuttaminen
   Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys jakaa tietoa iyengarjoogasta, järjestää opetusta, luentoja, näytöksiä ja muita vastaavia tapahtumia harrastajille ja iyengarjooganopettajille. Yhdistys julkaisee kirjallista ja audiovisuaalista materiaalia, ylläpitää verkkosivuja, järjestää jäsenilleen opintomatkoja sekä jakaa stipendejä.Yhdistys hallinnoi ja valvoo yksinoikeutetusti mentorointiin pohjaavaa iyengarjooganopettajakoulutusta sekä valtuuttaa hyväksymänsä henkilöt toimimaan mentoreina eli kouluttamaan uusia iyengarjooganopettajia Suomessa. Mentorit vastaavat myös iyengarjooganopettajien jatkokouluttautumisesta opastamalla iyengarjooganopettajia kohti seuraavia tasokokeita. Yhdistys vastaa opettajien tasokokeiden järjestämisestä ja sertifioinnista Suomessa. Yhdistys ylläpitää kansallista rekisteriä sertifioiduista iyengarjoogaopettajista sekä hyväksytyistä mentoreista, mentoroitavista ja tasokoearvioijista.

4. Lahjoitukset ja omistusoikeudet
   Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa varainkeruuta, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta.

5. Jäsenet
   Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, kannattavia jäseniä ja kunniajäseniä.Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä ainoastaan sertifioidut iyengarjooganopettajat, jotka ovat Suomen kansalaisia, asuvat vakituisesti ja/tai opettavat säännöllisesti Suomessa. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja eettisen ohjeistuksen. Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus yhdistyksen vuosikokouksissa. Sertifioidut iyengarjooganopettajat, jotka ovat allekirjoittaneet tavaramerkkilisenssin sopimuksen ja maksaneet yhdistyksen kautta lisenssimaksun, ja ovat Suomen iyengarjoogayhdistyksen jäseniä, ovat oikeutettuja käyttämään Certification Mark -logoa (Natarajasasana-logo) ja opettamaan B. K. S. Iyengarin nimessä Suomessa.Mentorointisuhteessa iyengarjooganopettajaksi eli kohti ensimmäistä tasokoetta opiskelevan suositellaan liittyvän yhdistyksen opiskelijajäseneksi, jolloin hän pääsee nauttimaan yhdistyksen varsinaisille jäsenilleen tarjoamista eduista.

   Opiskelijajäsenen jäsenmaksusta vähennetään lisenssimaksu. Opiskelijajäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen vuosikokouksissa. Opiskelijajäsenyys on mahdollinen vain ensimmäiseen tasokokeeseen valmistautuvalle mentoroitavalle. Kun tasokoe on suoritettu, opiskelijajäsen liittyy yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen ei ole oikeutettu käyttämään Certification Mark -logoa (Natarajasasana-logo) eikä opettamaan iyengarjoogaa.

   Iyengarjoogan harrastajat voivat liittyä kannattaviksi jäseniksi maksamalla kannatusjäsenen jäsenmaksun. Kannattavaksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavilla jäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen vuosikokouksissa.

   Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

6. Jäsenmaksu
   Varsinaisilta jäseniltä, kannattavilta ja opiskelijajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

7. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
   Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa.Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta yli kuuden kuukauden ajan.Varsinainen jäsen voidaan erottaa määräaikaisesti tai kokonaan, mikäli jäsen on rikkonut yhdistyksen toimintaperiaatteita, eettistä ohjeistusta tai vahingoittanut yhdistystä omalla toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella toimiessaan. Jos yhdistys ja jäsen eivät löydä ristiriitaan ratkaisua, jäsenellä on oikeus tuoda asiansa esille seuraavassa yhdistyksen kokouksessa vaatimalla sitä kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

8. Hallitus
   Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4–7 jäsentä ja 0–2 varajäsentä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä puolet hallituksen jäsenistä ovat läsnä. Varajäsenellä on äänestysoikeus, mikäli hän on varsinaisjäsenen tilalla kokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitaan kahdeksi toimintavuodeksi ja puheenjohtaja vuosittain. Hallituksen jäsenistä puolet ovat erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla erovuorossa olevat ratkaistaan arvan perusteella.

9. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
   Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja kaksin tai joku muu hallituksen valtuuttama hallituksen jäsen tai toimihenkilö.

10. Tilikausi
    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

11. Yhdistyksen kokoukset
    Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi–kesäkuussa. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla ja opiskelijajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänestää voi kokouksessa tai valtakirjalla.Yhdistyksen kokoukseen voidaan etäosallistua puhelimitse ja myös äänestää kokouksen aikana hallituksen niin päättäessä. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 2 viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsut lähetetään jäsenille sähköpostitse tai kokouksesta ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla.

13. Vuosikokous
    Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• • kokouksen avaus
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaatarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet, valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 6 viikkoa ennen vuosikokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

15. Yhdistyssäännöt ja RIMYI:n säännöstö
    Suomen iyengarjoogayhdistys tunnustaa Ramamani Iyengar Memorial Yoga Instituten ajantasaisen säännöstön yhdistyksen sääntöjen perusteena.